Yksi juttu, jonka opin kyseisestä aiheesta oli vastaus kysymykseen: Miten biologiaa tutkitaan tieteellisesti? Biologisissa tutkimuksissa hyödynnettään ja tarvitaan eri alojen tietoja. Esimerkkinä aivotutkimus, jossa hyödynnetään tietoja biologian, kemian, fysiikan ja psykologian alalta, jos jokin ala puuttuisi, olisiko juuri kyseisen alan tietoa tarvittu tutkimuksessa...
Tieteellisissä tutkimuksissa tarvitaan tiedon lisäksi luovuutta ja uutteruutta. Koska tutkimus noudattaa tiettyjä sääntöjä (joiden avulla tutkijat voivat toistaa ja varmentaa kokeen tuloksen), juuri siksi tutkija tarvitsee avointa mieltä, luovuutta ja mielikuvitusta.
Biologian tutkimukset alkavat havaintojen teolla, jonka jälkeen yhdistetään havainnot olemassa olevan tietoon, jonka jälkeen muodostetaan hypoteesi. Hypoteesin eli olettamuksen jälkeen suunnitellaan miten tutkimus toteutetaan. Kun suunnitelma on tehty, ryhdytään keräämään tietoa. Kun tietoa on kerätty tarpeeksi tieto käsitellään ja todetaan onko tulos edes mahdollinen. Sitten se tulosta verrataan tehtyyn hypoteesiin, josta tehdään johtopäätös jolloin hypoteesi hyväksytään tai hylätään. Jonka jälkeen saatu tutkimustulos julkaistaan.
Biologian tutkimukset alkavat havaintojen teolla, jonka jälkeen yhdistetään havainnot olemassa olevan tietoon, jonka jälkeen muodostetaan hypoteesi. Hypoteesin eli olettamuksen jälkeen suunnitellaan miten tutkimus toteutetaan. Kun suunnitelma on tehty, ryhdytään keräämään tietoa. Kun tietoa on kerätty tarpeeksi tieto käsitellään ja todetaan onko tulos edes mahdollinen. Sitten se tulosta verrataan tehtyyn hypoteesiin, josta tehdään johtopäätös jolloin hypoteesi hyväksytään tai hylätään. Jonka jälkeen saatu tutkimustulos julkaistaan.
Ihminen hyödyntää myös biologian havaintoja ja tutkimustuloksia, tässä muutama esimerkki:
- Monilla eläimillä on ympäristöön sopiva suojaväri. Ihminen hyödyntää tätä tietoa eläinten käyttäytymisessä. Esim. Metsästäjät hyödyntävät tietoa talvella, kun etsivät jäniksiä, kun niillähän on suojaväri talvisin.
- Vedessä pystyy liikkumaan parhaiten, kun on muodoltaan virtaviivainen. Tätä tietoa hyödynnetään kaikissa valtamerialuksissa ja pienememmissä veneissä. Tämän tiedon avulla säästetään energiaa, koska energiaa ei tarvitse kuluttaa veden vastukseen.
- Jokaisella ihmisellä on erilainen DNA. Tietoa voidaan hyödyntää keinotekoisten solujen valmistamisessa ja tutkimisessa, muun muassa miten jokin tietty virus tai bakteeri käyttäytyy erilaisissa perintötekijöissä ja muuntaako tietty virus tai bakteeri kyseistä DNA:ta.
- Monet pieneliöt pystyvät hajottamaan jätteitä. Kyseistä tietoa voidaan hyödyntää ympäristöhaittojen pienentämiseksi, kun pieneliöt hajottavat jätteitä, jätteiden määrä tietenkin vähenee ja ympäristön kuormittuminen pienenee.
- Ksylitoli vähentää hampaiden reikiintymistä. Tämän tiedon avulla voidaan ehkäistä hampaiden reikiintymistä, joka vähentää turhia henkilökohtaisia kuluja ja terveydenhuollon kuluja. Ihmisen siis kannattaa syödä esimerkiksi 100% ksylitolipurukumia, koska hammashoitokustannukset pienenevät.
- Lepakot ja monet vesieläimet käyttävät suunnistaessaan apuna kaikuluotausta. Tutkijat hyödyntävät näitä tietoja tutkiessaan kyseisten eläinten käyttäytymistä ja elämää. Ihminenkin voisi hyödyntää kaikuluotausta liikkuessaan merellä, ettei onnettomuuksia sattuisi niin helposti.
- Monilla eläimillä on ympäristöön sopiva suojaväri. Ihminen hyödyntää tätä tietoa eläinten käyttäytymisessä. Esim. Metsästäjät hyödyntävät tietoa talvella, kun etsivät jäniksiä, kun niillähän on suojaväri talvisin.
- Vedessä pystyy liikkumaan parhaiten, kun on muodoltaan virtaviivainen. Tätä tietoa hyödynnetään kaikissa valtamerialuksissa ja pienememmissä veneissä. Tämän tiedon avulla säästetään energiaa, koska energiaa ei tarvitse kuluttaa veden vastukseen.
- Jokaisella ihmisellä on erilainen DNA. Tietoa voidaan hyödyntää keinotekoisten solujen valmistamisessa ja tutkimisessa, muun muassa miten jokin tietty virus tai bakteeri käyttäytyy erilaisissa perintötekijöissä ja muuntaako tietty virus tai bakteeri kyseistä DNA:ta.
- Monet pieneliöt pystyvät hajottamaan jätteitä. Kyseistä tietoa voidaan hyödyntää ympäristöhaittojen pienentämiseksi, kun pieneliöt hajottavat jätteitä, jätteiden määrä tietenkin vähenee ja ympäristön kuormittuminen pienenee.
- Ksylitoli vähentää hampaiden reikiintymistä. Tämän tiedon avulla voidaan ehkäistä hampaiden reikiintymistä, joka vähentää turhia henkilökohtaisia kuluja ja terveydenhuollon kuluja. Ihmisen siis kannattaa syödä esimerkiksi 100% ksylitolipurukumia, koska hammashoitokustannukset pienenevät.
- Lepakot ja monet vesieläimet käyttävät suunnistaessaan apuna kaikuluotausta. Tutkijat hyödyntävät näitä tietoja tutkiessaan kyseisten eläinten käyttäytymistä ja elämää. Ihminenkin voisi hyödyntää kaikuluotausta liikkuessaan merellä, ettei onnettomuuksia sattuisi niin helposti.
http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi1/kuvat/vaiheet.png
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista.